Elama on pitany mut varpaillaan ja kiireisena koko loppuajan täällä Hawajilla. Koulun koeviikko sujui hyvin muutamaa vastoinkaymista lukuunottamatta. Kömellykset kuuluu elämään ja tällöin lähimmäisten tuki oli todella tarpeen omalla kohdallani, KIITOS. Kokeisiin opiskelin seitsemaan asti koululla joka ilta, koska halusin varmistaa etta ne menee hyvi nyt kun valmistun lukiosta tana kevaana.
Mumma ja Paappa tuli edustamaan lahisukua valmistujais-juhliini. Juhlat oli kokonaisuudessaan aivan mahtava kokemus meille kaikille. Lopputuloksena kaikki meni paremmin kuin ikina olisi osannut edes unelmoida. Tunnen luokkani hyvin nyt ja olen saanut monesta kultaain kalliimpia ystavia. Toivon etta tulevaisuudessa kykenen pitämään heihin yhteyttä, jotta jonain paivana voin esitella suomea ihmiseille.
Perjantai aamuna menin Janen)host äitini), Jaquesin(host isan), mumman ja paapan kanssa Punch pole tulivuirikraateri Memorial haudoille. Nakyma oli aivan uskomaton, koska vuoren huipulta naki koko Waikikin, Perl Harbourin, Honolulun ja lentokentankin. Kun olimmen tarpeeksi kierrelty kohteessa oli aika kiirehtia kotiin, silla minun oli oltava koululla jo kolmelta harjoituksissa.
Graduationin jälkeen luokka koottiin yhteen jotta Project Graduation saatiin alkuun. Bussi vei meidät Dave and Busters peliluolaan suoraa koululta. Emme tienneet tulevasta mitään, sillä yö oli vain muutaman aikuisen tiedossa. Ensimmäisessä kohteessa saatiin syödä itsemme ähkyyn, jonka jälkeen itse ohjelma todella alkoi. Meille esiintyi taikuri,(aivan mielettömän taitava!!!), kilpailimme joukkueittain pelien kesken, lauloimme karaokea ja vietimme viimeisiä tunteja toistemme seurassa. Kun olimme saaneet paikasta tarpeeksi suuntasimme taas jonnekin uteen kohteeseen. Koko luokka jännitti odottamattomana mitä tuleman piti, sillä meidän oli käsketty ottaa uima-asut mukaan… Jihuuuu!!!
Vesipuisto oli loppujenlopuksi vuokrattu meidän käyttöön tuoksi yöksi. Olin aina haaveillut pääseväni edes kerran kyseiseen paikkaan, mutta tämähän passasi oikein hyvin! Paikalla oli DJ, valokuvaajat, tatuoija, ja suuri buffet pöytä vain meidän käyttöön. Nyt ymmärrän minkä vuoksi olimme keränneet 20000 dollaria yötä varten.
Yö oli yksi ihanimmista muistoistani luokan kanssa. Kilpailtiin liukumäissä, tanssittiin, otettiin hulluja valokuvia ja syötiin itsemme liki kipeiksi;DD haha!
Pääsin koululle kuudelta aamulla. Mumma ja Paappa olivat tulleet katsomaan minua, joten halusin mennä Waikikiin heidän luokse. Pakkasin kotona tavarat valmiiksi ja suuntasin bussilla kohti Waikikia. Busiiliikenne on todella huono täällä, koska Kailuasta kestaa liki 1,5 tuuntia Keskustaan vaikka välissä ei ole kuin 10 mailia. Eniweis, sinä paivänä en paljoa saanut aikaan, sillä puolentunnin yöunien jälkeen ei kovin virkeänä pysy hullukaan pitkään.
Halusin näyttää heille KAIKEN mitä tiesin olevan aivan ainutlaatuista Hawajille. Ainoa huomiomatta jäänyt asia oli se, etteivät he tietenkään jaksaneet toteuttaa kaikkia extreme suunnitelmiani;DDD Hups. No, vein heitä loppujen lopuksi katsomaan Diamond Head vuorta, joka oli vain 5km+300 porrasta. Juu, tiiän… oli hieman liikaa, mutta molemmat kiipest sellast tahtia, ettei edes tullut mieleen etteivätkö jaksais;D Hyvä! ;D
Tietty ajeltiin Hawajin ympäri North Shorelle ja tutustuttiin lukuisiin rantoihin, Dole plantationiin(joss sai maailman parasta ananas pehmistä<333) ja Waikikiin. Toisina paivina hoidettiin paperitöitä ja harjoiteltiinautolla ajoa. Aivan upeaa, kun nyt hallitsee autoakin jo paljon paremmin(kiitos Paappa)
Lento suomeen oli yksi parhaista lentokokemuksistani! Hihi;DD Tapasin nimittäin LA-lentokentällä yhden Italialaisen pojan, joka kävi koulua Univercity of Hawajissa. Siinä hetken aikaa jutellessa kävi ilmi että tyyppi oli Italian kolmen kärjen joukossa uinnissa ennen Hawajille tuloa ja samalla lailla ollut vaihtarina Jenkeissä. Eniweis sain kutsun Losin kiertoajelulle, koska lentojen välissä oli 8 tuntia. Näin rantakatuja ja itse kaupunkia. Aivan mieletön idea. Tästä lähtien varaan lennot tarkoituksella 8-9 tunnin odotusajalle, jotta kaupunkeihin ympäri maailmaa pääsisi kiertelemään, eikä tarvitsisi homehtua lenokentillä.
Istuttiin pitkällä Atlannin yli olevalla lennolla vierekkäin ja puhuttiin liki koko matka. Se meni niin nopeasi. Frankfurtissa meillä molemmilla oli väliaikaa yli 8 tuntia taas. Oltimme kentltä junan keskustaan ja vietimme monta tuntia kierrellen ja istuen kahvilassa. Pistäydyttiin Madam Tusoods museossa, joka oli todella mukavaa. Matka muuttui todella mukavaksi, ja Suomessa oli ihana nähdä äiti pitkästä aikaa<3333
