Olen todella pahoillani, etten ole ehtinyt kirjoittaa tänne mitään viime aikoina. Koulu on syönyt paljon aikaa. Koeviikko on tulossa, ja tunnen paineen kasvavan päivä päivältä. Haluan menestyä, mutta se ei tule olemaan helppoa. Onneksi englanniksi opiskelu ei ole yhtä hankalaa kuin viimevuonna…
En tiedä olenko kertonut, mutta soitan koulun orkesterissa alttoviulua. Sain siitä stipendin, joka mahdollistaa nykyisen opiskeluni. Olin tulla HULLUKSI viime vuonna, etsiessäni rahoitusta!!!! Niitä on niin vaikea saada. Teen hakemuksia edelleen, mutta onni ei ole vielä kääntynyt puolelleni… Itse ajatus hakea orkesteri stipendiä lähti musiikin opettajaltani lukiossa. Olisin halunnut soittaa viulua viime vuonna, mutta koulussa oli vain puhallin soitin orkesteri. Opinpahan soittamaan huilua:D hehe.. se oli tosi helppoa!!! …..eli, Mr. Lundgren ehdotti, että lainaisin kuolun viulua ja menisin koe-esiintymiseen viikon sisällä. Siihen oli vain VIIKKO aikaa, enkä ollut KOSKENUT soittimeen kahteen vuoteen!! Aloin muistelemaan vanhoja kappaleita, yrittäen soittaa joka päivä… ei käynyt toteen, mutta ei kai sillä ole väliä.
Nykyään rakastan soittamista!! Tapasin vihata sitä ja tunnen itseni hulluksi sanoessani sen ääneen. Suurin syy miksi soittamisesta on tullut nautinto on maailman ihanin kapellimestari/opettaja ja soittajat orkesterissa. Menimme kaikki yhdessä lauantain päivälliselle aivan ihanaan ravintolaan. Sain vihdoin tutustua muihin, ja tunnen jo perhen jäseneksi. On ihmeellistä kuinka kohteliaita, iloisia ja motivoivia kaikki ovat. En ole tottunut siihen… kaiken lisäksi soittamamme kappaleet ovat aivan ihania. Mieleisin on Vivaldin Winter<3333
