Hei...
En tosiaankaan ole kirjoittanut blogia pitkiin aikoihin. Olen pahoillani, sillä se on ollut itsellenikin mukava muisto tulevaisuuden kannalta. Suoraan sanottuna elämä on muuttunut niin paljon, joten on ollut kova työ pysyä kaikkien tapahtumien perässä...
Isoin muutos on asua yksin. En sanoisi että se on aina niin mukavaa, koska pitää huolehtia, että kaikki maksut menee oikein ja että kaikki paperityö ja koulu kulkee eteenpäin siinä samassa! En oikeastaan koskaan halunnut kotoa pois vanhempien alta... haha! Siinä nyt kävi näin ja on kai se ihan hyvä asia, mutta kay se elämään opettelu tälläkin tavalla toisen kulttuurin lomissa... hihi;D
Suomi on oikeasti turvallinen maa, ja olen tottunut siihen. En ikinä kuvitellut että joudun epäilemään kaikkia ihmisiä... vasten tahtoani. Haluan luottaa kaikkiin.. mutta valitettavasti elämä ei kulje niin. On sidottava kaikki omaisuus kettingeillä turvaan varkailta, koska muuten se häipyy silmien edestä nopeampaa kuin ehtisi edes kuvittelemaan. Suurin järkytys oli pyöräni... Ostin hienon pyörän ja ensin minulta hävisi kaksi istuinta ja lopulta itse pyörä vaikka lukitsin sen kahdella eri lukolla asunnon sisäpihalle... huoh! Nyt minulla ei ole enää pyörää, mutta jos hankin seuraavan- köytän sen mopon kettingillä tankoon kiinni.... en enää halua itkeä omaisuuteni perässä...
Toinen järkytys on ollut vuokralaisen saamisen suhteen... Minulta huijattiin monesti. En kuitenkaan langennut kuin ensimmäiseen tapaukseen. Nyt olen oppinut paljon väärennetyistä shekeistä yms...
